Aika on tämän päivän maailmassa kortilla ja kansalaisilla on kiire elämässään. Elämässä on niin paljon tekemistä, että päivittäinen ajankäyttö organisoidaan mahdollisimman tarkasti tunti tunnilta etukäteen. Työelämä ja vapaa-aika kuormittavat kohtuuttomasti ja lisäksi perhe vaatii oman osansa jo muutenkin stressaantuneen ihmisen ajasta. Ihmiseltä vaaditaan nykyään niin paljon. Ei riitä, että tekee työnsä kunnolla ja täsmällisesti ja huolehtii perheestään ja mahdollisesti muista sukulaisista ja ystävistä. On myös syötävä, liikuttava ja nukuttava. Ja kaikki on tehtävä tietysti oikein.
Jotta tästä kaikesta selvitään, tarvitaan apuvoimia, tukiverkostoja. Onneksi edistyksellinen yhteiskuntamme on valmistautunut kaikkeen ja tuottanut avun myös tähän ongelmaan. Henkilökohtainen valmentaja, personal trainer, vastaa hätään. Personal trainer on reipas, iloinen ja sosiaalinen ihmislajin edustaja, joka on kouluttautunut opastamaan ja varsinkin tsemppaamaan kanssa ihmisiään liikkumisen pariin. Silloin kun aikaa on vähän, on myös itsensä liikuttaminen tehtävä tehokkaasti ja oikein.
Tv:ssä oli keski-ikäinen mies kertomassa tästä mahtavasta tavasta toteuttaa omaa liikkumistaan. Hän oli palkannut oman personal trainerin, jonka kanssa kävi yhdessä pari kertaa viikossa kuntosalilla. Mies oli todella tyytyväinen oman valmentajansa panokseen ja kertoili antaumuksella, kuinka hän nyt vihdoin on tajunnut muun muassa sen, kuinka pakaralihaksen venytys tehdään oikein.
Koska myös syöminen on haasteellista, ovat personal trainerit hankkineet usein tietoa ravitsemuksen alalta ja yleensä sitten myös opastavat valmennettaviaan syömisen saloihin. Valmentajalta voi halutessaan saada hyvinkin tarkat ohjeet siitä, mitä päivittäin tulee syödä, kuinka paljon ja mihin aikaan. Näppärää kerrassaan.
Onneksi kuitenkin vielä joukko ihmisiä elää ihmisen elämää ilman henkilökohtaista valmentajaa.
On ihmisiä, jotka heittävät sukset umpihangelle ja suuntaavat mihin huvittaa. Kun tuntuu siltä, että nyt on liikuttu tarpeeksi, he kääntävät suksensa kotia kohti ja palaavat takaisin, eksymättä. Löytyy myös edelleen ihmisiä, jotka tietävät mitä syödä ja milloin. Useimmat tällaiset ihmiset toteuttavat syömisessään periaatetta, että syödään silloin kun on nälkä tai silloin kun on tarjolla. Ja syödään sitä mitä on. Syötyä levätään ja jos ei väsytä, niin sitten valvotaan. Illalla mennään petiin kun huvittaa ja aamulla herätään sitten kun ei enää väsytä.
